Tämä kakku maistui appelsiinille ja kylkiäisiks tein mansikkamelban. Oi hitsit sentään, ku olivat kiva makupari. Makeaa ja raikasta, muttei kumminkaan kirpeää.
Saatiin vielä mahtavaa seuraa kenen kanssa kakku syötiin, niin siinähän jo vallan tyytyväiskesi meinasi ihmisen lapsi alkaa.
No eihän sitä nyt voi postausta yhden kuvan varaan jättää, niin tässäpä laatukuvaa kännykän linssin läpi otettuna.
Siitä on turhan monta vuotta, kun viimeksi oon ompelukoneen eteen istahtanut, joten suokaat anteeksi, jos jälkikin on sen näköistä. ;)
Lippunauha tuli ihan ensimmäisenä surautettua. Näitä kyllä pitää tehdä lisää ja astetta paremmalla toteutuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti